keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Ostajan opas, osa 1. Kannattaako liikunta- ja hyvinvointipalveluihin panostaa?

Taantuman taituttua yhä useammassa yrityksessä tehdään sijoituksia entistä valoisamman tulevaisuuden takaamiseksi tarjoamalla henkilöstölle tarkkaan suunniteltuja, ennaltaehkäiseviä liikunta- ja hyvinvointipalveluita. Edistyksellisimmät yritykset ulkoistavat liikuntapalvelunsa asiantuntijatahoille, tekevät henkilöstönsä valmennuksesta vuosisopimuksen osaajien kanssa ja hankkivat yritykseensä personal trainerin tekemään hyvinvoinnin ”kummitoimintaa”. Useimmat yrityspäättäjät ovat kuitenkin vielä epätietoisia hyvinvointipalveluiden vaikuttavuudesta sekä siitä, kannattaako henkilöstölle tarjota hyvinvointipalveluja, millainen on sopiva taloudellinen satsaus ja millaisen tuoton sijoittamilleen euroille tässä kohteessa saa.

Yhä heikkokuntoisempi Suomen kansa kuormittuu työssään entistä enemmän. Meidän työikäisten keskimääräinen hapenkuljetuselimistön kunto (n. 35 ml/kg/min) mahdollistaa Suomen urheiluopiston testauspäällikön Matti Heikkilän mukaan ylikuormittumatta vain reilun kuuden tunnin mittaisen työpäivän tekemisen (http://www.taloustaito.fi/fi-FI/uusinlehti/asiantuntijaheikkila/). Kahdeksan tunnin työpäivä ylikuormittaa kehoamme niin, että kuntoilun aloittaminen tai hyvin vähäinenkin lisääminen tuntuu liian työläältä. Sohvan vetovoima voittaa liian usein tahdonvoiman ja negatiivinen oravanpyörä on valmis. Ikävä tosiasia on myös se, etteivät suomalaiset keskivertokansalaiset osaa liikkua oikein. Kun syksyllä ja vuodenvaihteen jälkeen aloitetaan kuntokuuri, liikuntaa toteutetaan monesti liian kovalla teholla, stressiä stressin päälle kerryttäen, tai väärillä suoritustekniikoilla kohonneen loukkaantumisriskin uhalla. Myös usko onnistumiseen puuttuu ja monotonisuus syö motivaation viimeistään parin kuukauden jälkeen.

Edellisen kappaleen myötä haluan peräänkuuluttaa työnantajien vastuuta henkilöstönsä hyvinvoinnin edistämisessä. Ymmärrettävä on toki myös se, että yritystoiminnan perimmäinen tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, joten yrityksen menoerien on oltava kannattavia sijoituksia – ei tyhjyyteen hupenevia kuluja. Muun muassa Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan oikeanlaiset panostukset henkilöstön hyvinvointiin tuovat sijoitetun euron kymmenkertaisena takaisin. Tuottojen taustalla on monia tekijöitä. Taitavasti toteutettujen palvelujen myötä yrityksen sairaspoissaolot vähenevät, tyytyväisyys työnantajaa kohtaan paranee, työyhteisön henki lujittuu ja parempikuntoisten työntekijöiden tehokkuus on toista luokkaa kuin heidän kurjassa kunnossa kärvistelevien kollegoidensa. Jo yksi sairaspoissaolopäivä maksaa suomalaisissa yrityksissä menetettynä liikevaihtona keskimäärin 300 €. Trainer4You on toteuttanut useita projekteja, joissa sairauspoissaolojen vähenemistä on päästy työyhteisössä tutkimaan. Kokemustemme mukaan innostavalla, kannustavalla ja tottumusten muutoksiin tähtäävillä vuosivalmennuksilla on saatu vähennettyä sairauspoissaolopäiviä keskimäärin 5 – 10 päivää / osallistuja. Mainittakoon tästä upeana esimerkkinä vaikkapa Lappeenrannan yrittäjämme Mikko Paunosen onnistuminen UPO:n johtoryhmän kanssa.

Olen varma, että työnantajien vastuullinen ja välittävä toiminta ovat tulevaisuuden menestysyritysten yksi suurimmista liikesalaisuuksista. Lähivuosina parhaat työntekijät valitsevat työnantajansa, kun vielä tänään tilanne on päinvastainen. Huomisen parhaat osaajat vaativat edustamaltaan yritykseltä parasta imagoa. Eräs vahvimmin imagoa määrittelevä asia tulee olemaan henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ennaltaehkäisevästi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti